Pitkänperjantain metsälenkki

Olen usein viime aikoina käynyt rantareitin sijasta lenkillä metsässä. Haluan imeä sisääni enemmän metsätunnelmaa, linnunlaulua ja mielenrauhaa. Olen hieman arastellut yksin menemistä, sillä kummasti sitä unohtaa tututkin alueet yli kymmenessä vuodessa eikä talvipakkasilla mahdollinen eksyminen houkuttele. Sovittiin onneksi kuitenkin ystävän kanssa, että kun ilmat tästä hieman lämpenevät, niin lähdemme yhdessä ihan kunnolla kahlaamaan näitä metsäteitä. Saan taas palautettua alueen mieleeni. Tänään rohkenin silti hieman aiempaa syvemmälle metsään ja sain siten vähän laajennettua lenkkireittiäni.

whiteandfresh_metsalenkki_6678.jpg

whiteandfresh_metsalenkki_6679.jpg

whiteandfresh_metsalenkki_6680.jpg

whiteandfresh_metsalenkki_6685.jpg

whiteandfresh_metsalenkki_6686.jpg

whiteandfresh_metsalenkki_6687.jpg

whiteandfresh_metsalenkki_6690.jpg

whiteandfresh_metsalenkki_6692.jpg

whiteandfresh_metsalenkki_6704.jpg

whiteandfresh_metsalenkki_6706.jpg

whiteandfresh_metsalenkki_6712.jpg

whiteandfresh_metsalenkki_6714.jpg

whiteandfresh_metsalenkki_6717.jpg

Metsärakkauteni taisi syventyä alun perin keväällä kaksi vuotta sitten, kun hieman samoilin Keskuspuistossa (sinne täytyy kyllä lähteä ajan kanssa uudelleen!). Siitä lähtien olen jotenkin kaivannut metsään yhä enemmän. Tänään olin jälleen hurmiossa uusista lenkkipoluista, linnunlaulusta, tikan työskentelystä männyn oksalla, pienistä silloista siellä täällä sekä puiden ja pensaiden oksiin ilmestyneistä aika suuristakin silmuista. Metsälenkin kruunasi kahvihetki aurinkoisen kahvilan terassilla meren rannalla. 

Ylös, ulos ja lenkille!

Olen todella kiitollinen siitä, että saan asua ympäristössä, joka on täynnä luontoa ja kauniita maisemia. Sitä lähtee ihan eri fiiliksellä ulos ja lenkillekin, kun silmille on kaunista katseltavaa. Näin eilenkin, kun kesä vielä tarjosi parastaan. 

whiteandfresh1551.jpg

whiteandfresh1550.jpg

whiteandfresh1553.jpg

whiteandfresh1554.jpg

whiteandfresh1555.jpg

whiteandfresh1558.jpg

whiteandfresh1559.jpg

whiteandfresh1563.jpg

whiteandfresh1564.jpg

whiteandfresh1566.jpg

whiteandfresh1567.jpg

whiteandfresh1573.jpg

whiteandfresh1574.jpg

whiteandfresh1575.jpg

whiteandfresh1576.jpg

On meri, on metsää. Kaikki ne elementit, joita tarvitsee rauhoittuakseen ja sieluaan lepuuttaakseen sekä saadakseen ulkoiluannoksensa. 

Mukavaa sunnuntaita! 

 

P.S. Vielä tänään ehtii osallistua Warpaint-arvontaan! Sen lisäksi vielä keskiviikkoon 24.8. asti on käynnissä Habitare-messulippuarvonta. Muistakaa käydä osallistumassa!

Lenkillä

Luonto alkaa hiljalleen herätä kevääseen. Kaikki on kuitenkin vielä paljaana ja karuna, mutta jotenkin haavoittuvana.

En yksinkertaisesti osaa ja pysty olla kuvaamatta luontoa ja sen mielenkiintoisia yksityiskohtia, kun olen lenkillä. Viime kesänä kirosinkin käsivarsikoteloani, kun sillä sai näppärästi puhelimen mukaan, mutta oli varsin rasittavaa jatkuvasti ottaa puhelinta siitä pois ja laittaa takaisin. Lopulta kävelinkin pitkän tovin puhelin kädessäni. 😉

Tänään taltioitui tällaisia kuvia.

whiteandfresh9837.jpg

whiteandfresh9838.jpg

whiteandfresh9841.jpg

whiteandfresh9843.jpg

whiteandfresh9844.jpg

whiteandfresh9848.jpg

whiteandfresh9850.jpg

whiteandfresh9853.jpg

whiteandfresh9856.jpg

Kotona on tekemistä vaikka muille jakaa, sillä kannoin pari päivää sitten aikamoisen määrän tavaraa kotiini. Lapsuudenkodistani otan omaan kotiin jotain pientä, mutta osa tavaroista on ihan puhtaasti läpikäymistä varten isän kuoleman jäljiltä. Pääasiassa kaikenlaista paperitavaraa. Taidan siitä huolimatta kuitenkin keskittyä tänä viikonloppuna rentoutumiseen ja lenkkeilyyn, niin on kaunis sää! 🙂

Hyvän olon saunailta

Original Sokos Hotel Helsinki ja EasyFit Helsinki Club järjestivät eilen lauantaina meille CASAn bloggaajille Hyvän olon saunaillan eli liikuntaa, terveellistä ruokaa ja saunomista sisältävän hyvinvointillan. Meille oli varattu hotellin Kattokabinetti ja sauna ”kattojen yltä” ja ensimmäiseksi huomio todella kiinnittyi upeisiin maisemiin. Sekä kabinetin että saunatilojen puolella oli terassit, joilta avautui mahtavat maisemat.

whiteandfresh1.jpgwhiteandfresh2.jpg

Kattokabinetti sopii hyvin kokouskäyttöön 10 henkilölle ja saunailtaa viettämään mahtuu jopa 20 henkilöä. Meitä oli erinäisten sairastumisten ja accidenttien johdosta lopulta vain kolme; minä ja Checklist -blogin Heidi sekä vieraaksemme kutsumamme Talo Luck -blogin Heidi. Pienestä porukasta huolimatta otimme illasta ja hyvästä palvelusta kaiken irti!

whiteandfresh6.jpg

Illan alkajaisiksi kabinetissa odotti tuoreita hedelmiä, jotta energiavarastot olisivat täynnä kun siirtyisimme EasyFit Helsinki Clubin puolelle liikkumaan. Sitten vain treenivaatteet päälle ja menoksi. Helsinki Clubin sali sijaitsee hotellin yhteydessä (sisäkulkumahdollisuus).

whiteandfresh7.jpg

Sali on hieno ja rakennettu entisen Helsinki Club -yökerhon tiloihin. Salille onkin jätetty joitain elementtejä ja yksityiskohtia yökerhoajoilta. Laitteet ovat edistykselliset ja vaihtoehtoja löytyy paljon. 

whiteandfresh8.jpg

Salilla on mahdollisuus myös virtuaaliseen sisäpyöräilytuntiin (ja moniin muihin virtuaalitunteihin). Sen kun vaan painaa nappulaa ja virtuaaliohjaaja aloittaa, olettaen tietenkin ettei juuri silloin ole mitään tuntia meneillään. Huomio kiinnittyi virtuaalituntimahdollisuuden lisäksi salin lattiaan, joka on päällystetty viiden sentin kolikoilla.

whiteandfresh9.jpg

Valitsimme muutaman liikuntalajin joukosta kahvakuulatreenin ja meitä ohjasi personal trainer Pasi Hälikkä Kipinä Personal TrainingistäEn ole koskaan ollut kahvakuulatunnilla, joten tämä oli uutta ja ihmeellistä. Tarpeellista kylläkin, sillä itselläni on kotona kuula ja treeniliikkeitä on pitänyt kokeilla jo pitkään, mutta en ole yksin ilman opastusta uskaltanut. Nyt hallitsen muutaman perusliikkeen ja niillä on hyvä lähteä liikkeelle.

Olen joskus vuosia sitten käynyt salilla ja pidän saliharjoittelusta. Itsenäinen liikkuminen sopii minulle, ei niinkään ryhmäliikuntatunnit. Nyt tilanne oli toinen, sillä meitä oli vain muutama osallistuja ja alkulämmittely ei ollut niitä ”perinteisiä” tanssiaskelia, joita en voi sietää (lue: en osaa). 😀

Nyt taisi hieman salikärpänen purra ja jäinkin miettimään, josko ehkä uskaltautuisin jossain vaiheessa salille. EasyFit Helsinki Club vaikuttaa mielenkiintoiselta eikä jäsenyys maksa paljoa, kuten ehkä voisi kuvitella, kun kyse on keskustassa sijaitsevasta salista. Pitäisi eka löytää kaveri, koska olen aika arka ja kaipaan alkuun esiliinaa. 😉

whiteandfresh11.jpg

Treenin jälkeen palasimme Kattokabinettiin ja kuulimme vielä lisää EasyFitin toiminnasta. Sen jälkeen jatkoimme iltaa keskenämme ruoan, juoman, saunan ja keskustelun parissa.

whiteandfresh10.jpg

Raikas marjasmoothie teki hyvää treenin jälkeen.

whiteandfresh13.jpg

whiteandfresh14.jpg

Salaattibuffetissa oli paria erilaista salaattia ja patonkia. 

whiteandfresh17.jpg

whiteandfresh3.jpg

whiteandfresh4.jpg

Saunassa saan käydä aniharvoin, joten oli aivan ihanaa kavuta lauteille! Löylyt olivat miellyttävät ja hiki nousi pintaan. 

whiteandfresh15.jpg

whiteandfresh16.jpg

whiteandfresh5.jpg

Öinen Helsinki on kaunis, varsinkin kattojen yllä. Tästä perspektiivistä saa stadia harvemmin katsella. Voi miltä tuolla terassilla tuntuisikaan seistä lämpimänä kesäyönä!

Tällaisia juttuja minä kaipaan enemmän elämääni! Olo on henkisesti energisempi eilisen jälkeen – vaikka lihakset huutaakin hoosiannaa – ja motivaatiokin elämäntapamuutoksen suhteen tuntuu entisestään voimistuneen.

Suosittelen siis lämmöllä muillekin! Jos teillä sattuu ystävä-, työ- tai muun porukan kanssa olemaan tarvetta tai halua yhteiselle illanvietolle, tämä on aivan älyttömän ihana juttu. Iltaanhan voi yhdistää vielä vaikkapa lasilliset hotellin baarissa ja yöpymisen.

 

Yhteistyössä Original Sokos Hotel Helsingin ja EasyFit Helsinki Clubin kanssa

Uudet ja pirteät Adidakset

Kevään ja parempien kelien myötä on kiva saada vähän piristystä ja väriä lenkkivarustukseen. Sitä tarjoavat nämä Adidaksen Response K (juoksu)lenkkarit. Lastenosastolta! 🙂 Kokeilin useampia malleja, pääosin Adidaksen ja Niken lenkkareita, mutta kummasti vaan Adidaksen lesti sopii jalalleni parhaiten. Vanhatkin lenkkarini ovat Adidaksen.

whiteandfresh9521.jpg

whiteandfresh9516.jpg

Kengän päällinen on musta/mustanharmaa ja hauskan pirteä aavistuksen ehkä vihreään taittava keltainen väri kulkee alareunassa ympäri kengän. Myös kengän sisäpuoli on keltainen.

whiteandfresh9519.jpg 

whiteandfresh9520.jpg

Ulkopohja vaikuttaa hyvältä ja pitävältä, mutta sitä en tiedä, onko tuolla punaisella jutulla tuolla pohjan keskiosassa jokin funktio. Pohjassa kuitenkin on iskunvaimennus niin kannassa kuin päkiälläkin (Adiprene+). Lisäksi kengässä on Torsion kiertojäykkyysrakenne.

whiteandfresh9517.jpg

whiteandfresh9523.jpg

Tärkeintä itselleni on se, miltä kenkä tuntuu jalassa. Nämä ovat kevyet ja silti tuntuivat tukevalta. Koska en käy juoksulenkeillä, niin ei ole niin ratkaisevaa tuen osalta vaikka kengät ovatkin lasten- ja nuorten mallistoa. Päkiäongelmaisena tykkään myös siitä, että vaikka nämä ovat juoksulenkkarit, ei päkiäkohta kengässä ole liian taipuisa. Eiköhän näillä kelpaa tuolla pistää menemään.

Nyt ensin kuitenkin kengät pääsevät koekäyttöön sisäliikunnan parissa, sillä tänään illalla on tiedossa liikuntaa ja hyvinvointia mukavassa seurassa. Siitä lisää myöhemmin! Mukavaa viikonloppua kaikille. 🙂

Sykettä ja liikuntaa

Jokin hetki sitten aloin kaivata tietoa liikunnan aikaisesta sykkeestäni ja pohdin, josko hankkisi Garminilta sykevyön. Se sopii yhteen Garmin Vivofit aktiivisuusrannekkeeni kanssa ja antaa kuulema ihan luotettavaa tietoa. Mitään en oikeastaan liikunnan aikaisista ja jälkeisistä syketasoista ymmärrä, mutta mielelläni oppisin. Eniten itseäni kiinnostaa syketieto omaan kuntoon liittyen, miten korkeaksi se nousee ja missä ajassa se laskee suositeltuun tasoon. 

Garmin%20sykeanturi.jpg

Kuva: Garmin

Garminin sykevyö on pehmeä tekstiilinen vyö sykesensorilla. Säätömahdollisuudet ovat kuulema hyvät, se pysyy paikoillaan ja kuten tuossa alussa mainitsin se antaa luotettavaa tietoa. Tämän tiedon siis kaivoin googlettamalla ihmisten käyttökokemuksia ja siellä oli moni verrannut sensorivyön antamaa tietoa muihin käyttämiinsä sykettä mittaaviin laitteisiinsa.

Mutta koska olen siitä sykkeestä kiinnostunut myös liikunnan ulkopuolella tavallisissa arjen tohinoissakin, jäin miettimään, olisiko sittenkin parempi sellainen vekotin, joka mittaisi sykkeen ja antaisi lisäksi samat tiedot kuin oma aktiivisuusrannekkeeni. Pidän siitä, että pystyn seuraamaan askel- ja kilometrimääriä eikä mittarin tarjoama patistuskaan ole ollenkaan huono juttu.

Löysin Polarilta M400 urheilukellon, jossa on mukana myös GPS! Siinä on laite, jossa kaikki toivomani ominaisuudet olisivat samassa paketissa. Lisäksi kokemuksen ja opin kautta voi tarkastella laajemmin erilaisia juttuja, sillä ominaisuuksia on enemmänkin kuin omassa Vivofitissäni. 

m400_black2_550x600_7.jpg

m400_black_550x600_7.jpg

Kuvat: Polar

Eilen kylässä olin ihan innosta soikeana, kun kaverilla oli pulssioksimetri. Se sormessani sitten tohotin portaita ylös-alas (kaksikerroksinen talo ) ja tutkailin, missä lukemissa pulssini menee mitä enemmän hengästyn ja kuinka se sitten laskee, kun lopetan liikkumisen. Hullulla on halvat huvit, vai miten se nyt menikään?! 😉

Garmin Vivofit aktiivisuusranneke

Olen reilun pari kuukautta testaillut Garminin Vivofit aktiivisuusranneketta, jonka sain yhteistyössä CoolStuffin kanssa. Kaipasin jonkinlaista motivaattoria ja oman aktiivisuustasoni laskuria ja tähän aktiivisuusranneke on näppärä laite.

1.jpg

Garminin aktiivisuusranneke tarjoaa itselleni sopivan määrän toimintoja ja esittelenkin ne teille. Ensimmäisenä vuorokauden aikana kertyneet askeleet. Ranneke reagoi myös reippaisiin kädenheilautuksiin, mutta virhemarginaali on kestettävissä, sillä toisaalta sitten ihan pienet liikahdukset muutoin eivät rekisteröidy välttämättä. Askelmäärä on hyvin suuntaa antava ja ihan täysin virheettömiä laskelmia tekeviä mittareita ei kai ole olemassakaan. Vivofit antaa jokaiselle päivälle tavoiteaskelmäärän sen mukaan, mitä tietoja itsestään laitetta käyttöön ottaessa sille määrittää (ikä, paino, tavoite yms.).

3.jpg

4.jpg

Yllä olevassa kuvassa on askelmäärä, joka vielä tarvitaan tavoitteen saavuttamiseksi. +-merkki lukeman perässä tarkoittaa, että tavoite on ylitetty. 451 askeleella olen siis esimerkkipäivänä mennyt yli tavoitteen (GOAL+). Kokonaisaskelmääräni oli vajaa 6000. Yleiset suositukset sanovat kuntoa ylläpitäväksi päivittäiseksi askelmääräksi noin 10 000 askelta. Minullahan se ei täyty lähellekään (ehkä paras ollut 8000-9000 askelta tänä aikana, kun olen aktiivisuusranneketta testannut). Noloa? 😉 No joo, elämäntilanne on vähän kimurantti, joten osa selittyy sillä. Mielenkiinnolla kyllä odotan lukemia, kun liikkumiseni aktivoituu ja kasvaa. 🙂

Rannekkeen näytössä liikkuminen muuten tapahtuu tuota näytön oikealla puolella olevaa nappulaa painamalla. Yhdellä painalluksella siirtyy aina seuraavaan lukemaan. Alla näkyy esimerkkipäiväni kilometrit.

6.jpg

7.jpg

Kuljetun matkan jälkeen vuorossa on kulutettujen kaloreiden kokonaismäärä (kuva yllä). Lukemat ovat sen verran isoja, että mietin, olisiko tämä peruskulutuksen energiaa? Ollaan nyt hieman mysteerisillä aihealueilla ymmärrykseni ja osaamiseni osalta, mutta tämä uskoakseni laskee nyt kalorimäärää muulla tavalla kuin askeleisiin käytetyn energian osalta. 5000-6000 askeltahan ei tosiaan kuluta noin paljoa energiaa. Jos joku nyt tajuaa mistä puhun ja osaa antaa nimen tälle ”kalorinkulutuslajille”, niin olisin aika iloinen. En taida itse jatkaa tästä enempää, etten vedä ihan överiksi spekulaatioiden kanssa. 😀

8.jpg

Seuraavaksi napista saa näkymään kellonajan ja päivämäärän. Päivämäärästä ei nyt ole kuvaa, sillä se vain vilahtaa näytössä eikä jää näkyviin niin kuin muut lukemat.

10.jpg

Garmin Vivofit aktiivisuusrannekkeessa on säädettävä ranneke ja pakkauksen mukana tulee myös toinen pienempi ranneke, jotta varmasti löytyy kaikin kokoisille ranteille sopiva mitta. Itselleni pieniranteisena sopi kyllä tämä jo kiinni oleva ranneke, mutta on lähes ”tapissa”. Ranneketta on myös saatavissa eri väreissä. CoolStuffilla on väreinä mustan lisäksi vihreä, liila, harmaa ja sininen. Itse valitsin mustan, käy lähes kaiken väristen vaatteiden kanssa herättämättä suurempaa huomiota.

Mukana tuli myös USB ANT Stick™, jonka avulla voidaan yhdistää Vivofit aktiivisuusranneke tietokoneeseen ja synkronoida tietoja Garmin Connect -palveluun. Siellä on kiva käydä tarkastelemassa tilastoja, kurkistelemassa unikäppyröitä ja osallistua vaikkapa haasteisiin. Synkronointi toimii myös mobiilisti Bluetooth-yhteyden avulla. Synkronointi tapahtuu painamalla rakennekkeen nappulaa pohjassa niin kauan, että näyttöön ilmestyy sana ”SYNC”.

11.jpg

Ranneke tosiaan mittaa halutessasi myös unenlaatua. Unitoiminto laitetaan päälle nukkumaan mennessä painamalla rannekkeen nappulaa niin kauan, että näyttöön ilmestyy sana ”SLEEP”. Sitten vain nukkumaan – ranneke mittaa öisen liikehdinnän perusteella miten rauhallista/rauhatonta uni on – ja aamulla nappia painamalla palaudutaan yömoodista.

Garmin Vivofit patistaa myös liikkumaan muutenkin kuin näyttämällä otetut askeleet ja jäljellä olevan askelmäärän tavoitteeseen. Näytön yläreunaan ilmestyy punainen viiva/palkki, kun ranneke huomaa, että on ollut liian kauan (tunnin) paikoillaan. Palkki kasvaa katkoviivalla aina 15 minuutin välein ja katoaa, kun on taas liikkunut tarpeeksi. 

Aktiivisuusranneke on vesitiivis eli sen kanssa voi käydä myös suihkussa ja uimassa. Ainoastaan veden alla rannekkeen nappulaa ei suositella paineltavan eikä ranneke mittaa uitua määrää. Itseäni se ei haittaa, pääasia on, että ranneketta ei tarvitse ottaa välillä pois ja siten se ei myöskään unohdu ranteesta kovin helposti. 

Aktiivisuusranneke on oman kokemukseni perusteella hyödyllinen ja ehdottomasti sellaiselle, joka ei välttämättä sykemittaria tarvitse, mutta joka kaipaa kuitenkin jonkinlaista motivaattoria liikkumiselle ja haluaa seurata miten ja kuinka paljon päivän aikana liikkuu. Vähemmän kuin sykemittari, mutta enemmän kuin perus askelmittari! Laitteeseen on toki myös mahdollista hankkia erillinen sykevyö, jolloin sykkeiden mittaaminenkin onnistuu. Jos sinulla on useampi Garminin laite tai haluat hankkia useamman, niin niiden hallinnointi on helppoa Garmin Connect -palvelussa. Vain yksi tili, johon voi liittää useamman laitteen. Käyttöönotto ja synkronointi on myös tehty todella helpoksi, tällainen tekniikan poropeukalokin osasi ohjeiden mukaan saattaa rannekkeen käyttökuntoon. 😉

Onko teillä kokemuksia aktiivisuusrannekkeista ja jos, niin koetteko hyödylliseksi vempaimeksi? Minä olen jatkossakin kyllä tyytyväinen aktiivisuusrannekkeen käyttäjä. 🙂 Ja jos tästä Garminin aktiivisuusrannekkeesta tulee jotain kysyttävää (mitä en tajunnut kertoa), niin pistäkäähän kysymystä vaan tulemaan. 

 

Postaus tehty yhteistyössä CoolStuffin kanssa

SPIbelt – Small personal item belt

Eilisessä postauksessani totesin itselleni epäkäytännölliseksi käsivarsikotelon, jossa voi puhelimen lisäksi kantaa lenkillä mukanaan vaikkapa avaimen tai kolikoita. Etsiskelin eri verkkokaupoista muita ratkaisuja ja törmäsin SPIbeltiin, jonka itse asiassa olinkin bongannut jo Hulluilla Päivillä. 

SPIbelt%20original%20Fysiomyynti.jpg

En aluksi oikein ymmärtänyt, miten tähän vyöhön saisi mahtumaan puhelimen ja muutakin tarpeellista, mutta löysinkin arvostelun, jossa myös selvitettiin vyön ”koostumus”. Kyseessä on siis joustavasta materiaalista oleva vyö, joka venyy vähän niin kuin tarpeen mukaan. 😀 Tästä arvostelusta päädyin lopulta SPIbeltin omille suomalaisille sivuille ja totesin, että tämä taitaa olla nyt kyllä mulle must have.

Kuvankaappaus%202014-5-19%20kello%2023.3

SPIbelttejä on useita erilaisia, erilaisiin tarpeisiin. On vettä hylkivää, lapsille tarkoitettuja ja löytyypä jopa diabeetikonkin versio, johon saa mukaan insuliini- tai kipupumpun tai verenpainemittarin tms. On vöitä, joihin saa kiinnitettyä geelipakkauksia tai jopa Messenger bag, johon saa tabletinkin mahtumaan. Tosin kuka haluaa lähteä lenkille tabletin kanssa? 😀

Joka tapauksessa tässä saattaa hyvinkin olla ratkaisu minulle, jonka on vaivatta saatava se puhelin kaivettua esille tasaisin väliajoin. Kun en malta olla kuvaamatta, niin minkäs sille tekee. 😀

 

Kuvat: SPIbelt

 

Armband – käsivarsikotelo lenkille

Taannoin Lidlistä sai äärettömän halvalla (2,99 €) käsivarsikotelon, joka helpottaa puhelimen ym. pikkutavaroiden kantamista lenkkeillessä, silloin kun ei ole taskuja. Olin ehtinyt jo hetken miettiä, millähän ilveellä tulevana kesänä kantaisin lenkillä mukanani puhelinta, avainta, mahdollisia pikkukolikoita, sairausvakuutuskorttia tmv. Käsivarsikotelo-tarjous tuli kuin tilauksesta ja säntäsin ostamaan omani. 

IMG_20140410_093854.jpg

Näyttää varsin kätevältä, eikö? 🙂

9.jpg

Tuonne sujautetaan puhelin.

5.jpg

Tuonne vetuketjulliseen pikkutaskuun voi laittaa avaimet ja kolikot. Mitä lie tuo kuulokekuva tarkoittaa; pitäisikö tuonne laittaa mp3-soitin tms?

6.jpg

Mitäs sitä tonne laittaisi? En tiedä. Tuohon pieneen lenkuun kai voi ujuttaa kuulokkeiden piuhan menemään?

 

Mutta… ei ollut kätevä systeemi ei. :/

Puhelin toki mahtui sille varattuun taskuun hyvin. Sinne piti tosin laittaa mukana tänään tarvitsemani kortit, sillä suuntasin vielä kauppaan lenkin jälkeen. Eikä siinäkään mitään ongelmaa ole, mutta kun tykkään välillä pysähtyä ihailemaan maisemia ja ottamaan kuvia. Joka kerta sain kaivaa puhelimen tuolta pois ja takas laittaessa piti huomioida ne kortitkin. Päädyinkin sitten paikka paikoin kävelemään puhelin kädessäni, koska en jaksanut tahkoa puhelinta edestakaisin.

Vetoketjulliseen pikkutaskuun mahtuu juuri ja juuri yksi avain. Meillä on avaimien lisäksi kulkulätkät ja sehän ei siis mahtunut tuonne. Niinpä piti hieman soveltaa ja jotenkuten onnistuin virittelemään avaimet niin, että pysyivät matkassa turvallisesti mukana.

Eli voin suositella niille, joilla ei ole tarvetta kaivaa puhelinta kesken lenkin esiin. Muille suosittelen jotain toisenlaista systeemiä. Itse kotelo oli käsivarressa ainakin kävellessä ihan hyvän tuntuinen. Ei painanut eikä myöskään valunut. Sitä en tiedä, miten juostessa toimii, kun tärähtelyä ja liikettä on enemmän. 

Yhden potentiaalisen vaihtoehdon tälle käsivarsikotelolle löysin, mutta siitä huomenna lisää. Nyt tarvitsee kaivautua untenmaille. 🙂

Onko teillä kokemuksia käsivarsikoteloista tai muista systeemeistä, joilla kulkee tarvittavat tilpehöörit lenkillä mukana?

 

 

Oksanhakulenkillä

Kirsikkatomaatin taimet kasvavat silmissä. Pian ei enää Fiskarsista mukaan napatut oksat riitä pituudessa tukemaan taimia, joten oli aika lähteä oksanhakureissulle. Ja mikähän siinä oli yhdistää oksien hakeminen lenkkiin. Ensin reippaalla vauhdilla kohteeseen ja siellä sitten rauhallisesti hengaillen, luonnosta nauttien ja keppejä bongaillen. 🙂

1.jpg

2.jpg

4.jpg

Tuli samalla huomattua, että lenkkeillessä kun yleensä kuuntelen musiikkia, niin siinä vaiheessa kun päätyy metsään niin ehdottomasti kannattaa ottaa kuulokkeet pois korvista. Jestas, sitä lintujen laulua ja muita luonnon ääniä.

7.jpg

Satakieli iloisesti lauleskeli ja morsianta itselleen etsiskeli. Västäräkki pomppi kiveltä toiselle. Sepelkyyhky huhuili jossain kauempana ja mustarastas koitti parhaansa mukaan piilotella ruohikossa.

9.jpg

Muita lintuja en tunnistanut lauluäänestä, mutta kyllä sitä konserttia mielellään kuunteli. Hymyilin vastaantulleille ihmisille ja koirille. Hymyilin isälle ja pojalle, jotka olivat rannalla kalastamassa ja vanhemmille rouville, jotka taittoivat matkaansa sauvoin ja kertoivat, kuinka koko elämänsä ajan on siellä rannassa (missä isä ja poika olivat) pidetty nuotiota. Kenties siellä paisteltiin kalasaalista. 🙂

10.jpg

Niin ja tulihan niitä keppejäkin mukaan. Loppumatka taittui taas reippain askelin ja kokonaismatkaksi tuli 4,4 klometriä ja aikaa 1h 10min. 

Niin upeasti paistaa aurinko, että vaikka en lenkille enää niinkään tänään halaja niin jonnekin ulos olisi kiva mennä. Ah, kesä. <3

Tänä viikonloppuna on vielä ohjelmassa taimien istutus isompiin astioihin ja siinä ajattelin noita keppejäkin hyödyntää. Tästä lisää sitten tarkemmin, kun taimisiirto on tehtynä. Kivaa lauantaita kaikille! 🙂