Ystäväni on tehnyt minulle taannoin joitain palveluksia, joita voi ystävänpalveluksiksi kutsua. Edellisen palveluksen yhteydessä oli puhetta, että auttaisin vuorostani häntä. Siinähän ei itsessään mitään ongelmaa ole - ystävät auttavat toisiaan mahdollisuuksiensa mukaan, eikö vain? Vastapalveluksessa olisi ollut kyse siitä, että olisin kirjoittanut blogiini juttua ystäväni yrityksen tuotteesta. Suostuin alustavasti vaikka mietinkin, miten sen toteuttaisin, kun kyseinen tuote ei kuulu blogini aihepiireihin eikä blogini lukijakunnassa todennäköisesti juuri ystäväni yrityksen tuotteiden kuluttajia ole. Lopulta yhteistyökuviomme jäi pitkäksi aikaa unholaan ennen kuin se tällä viikolla pompsahti taas esille.

Pyysin ystävältäni jälleen palvelusta, jota olin pyytänyt aiemmin, mutta johon en ollut saanut vielä vastausta. Ystäväni kertoi olleensa kiireinen ja totesi voivansa auttaa minua pientä vastapalvelusta vastaan, sillä hänellä ei ihan kaikkeen riitä aikaa. Totesin, että en lähde tekemään vastapalvelusta tästä kyseisestä asiasta, sillä koen sen olevan nimenomaan ystävänpalvelus. Sanoin kuitenkin voivani keskustella asiasta, jos hän tosiaan tarvitsee apua yritykseensä liittyen - työpanostani tai apua. Tähän hän ei sillä hetkellä vastannut, mutta myöhemmin sain viestin, jota en tältä ihmiseltä olisi ikinä osannut odottaa. 

whiteandfresh4983.jpg

-- niin olen tullut siihen tulokseen ettet ole missään muodossa halukas tekemään mitään vastapalveluksia. Kaikesta pitäisi saada joku korvaus. V**uttaa ihmiset jotka, eivät enää ajattele kuin omaa napaansa. "Rapsuta mun selkää, niin mä rapsutan sun" -ajattelu on nykyään unohtunut kaikilta täysin. Tätä puoltaa jo taannoin kommenttisi joka jäi mieleen edellisellä kerralla. Blokkaajat eivät tee mitään ilmaiseksi. Pitää saada joko rahaa tai tuote omaksi josta blokissa kirjoitetaan. Tämähän nyt on tietyllä tapaa aika sairas ajattelutapa. Yhteenkään blokiin ei siis kannata luottaa. Kaikki mitä blokkaaja kirjoittaa on kaupallista p**kaa, eikä siis blokkaajan oma mielipide. Se mitä taas tulee kommenttiisi jo tehdystä työstä... Voi ristus! Jos sä sanot sitä työksi, että kirjoitat blokia, johon joku yritys tekee työn ja myy mainoksia, joille nyt satut antamaan blokissasi alustan, johon mainokset tiputetaan.--

-- Mä voin kertoa sulle mitä on työn tekeminen. Sä raadat ensin fyysisesti raskaita esineitä nostellen ja pyöritellen. Kirjoitat siitä laskun asiakkaalle. Saadusta rahasta maksat 24% alvia ja sen jälkeen jäädystä rahasta maksat vielä henkilökohtaisen tuloveron -- 

-- Hartain toiveeni on, että yrittäjän paras ystävä, raks verottaja, joskus tulevaisuudessa perehtyy syvällisemmin teihin blokkaajiin ja heidän tienisteihin ja ilmaisiin lahjoihin. V**tu että mä nauran sinä päivänä... 😂

(alkuperäisen tekstin kirosanat lievennetty tähdillä)

whiteandfresh4988.jpg

En tässä sen tarkemmin aio selostaa pyytämäni palveluksen laatua, mutta siihen liittyvässä vastapalveluksessa oli siis kyse siitä, että markkinoisin ystäväni yritystä blogissani. Kirjoitan monestikin blogiini tuotteista, joita en saa ilmaiseksi enkä myöskään palkkiota tekemästäni kirjoitustyöstä. Tällöin kyseessä on tuote (tai palvelu), josta tykkään ihan oikeasti itse tai jota ehdottomasti haluan lukijoilleni suositella. Ystäväni yrityksen tuotteita en ole käyttänyt enkä tule käyttämään. Niiden käyttäjiä en myöskään usko blogini lukijoiden joukossa olevan. Sen lisäksi tuote ei liity mihinkään blogini aihepiiriin. Siinä siis suurin syy kieltäytymiselleni tähän vastapalvelukseen. Ei se, ettenkö olisi halunnut tehdä hänelle ystävänpalvelusta.

Se, miksi halusin tuoda tämän asian tänne blogini puolelle on se, että yhä edelleen on paljon ihmisiä, jotka eivät voi pienessä mielessäänkään kuvitella bloggaamisen olevan joillekin työtä. On toki paljon blogeja, jotka saavat ns. ilmaisia tuotteita, mutta faktahan on, että nykyään ilmaisia tuotteita ei juuri ole. Riippuen tilanteesta nämä ilmaiset tuotteet ovat verotettavaa tuloa. Tästä löytyy verottajalta jo ohjeistuskin. Puhumattakaan bloggaajan ja yrityksen välisestä yhteistyöstä, josta maksetaan palkkio. Verotettavaa tuloa sekin, siinä missä palkkatyökin. Työtä on monenlaista, ei sen tarvitse olla aina sitä raskasta ja fyysistä tavaroiden nostelua ja pyörittelyä. Bloggaaja ei tietenkään ole toimittaja, mutta eikö toimittajan työ ole työtä, kun laskun lähettämiseen asiakkaalle ei vaadita painavien tavaroiden nostelua ja muuta fyysisesti raskasta?

Mitä ajatuksia tämä aihe herättää teissä lukijoissa sekä bloggaajissa?

 

P.S. Ja kuten joku ehkä arvaakin, niin se ystävyys meni siinä. ;)