Tällä viikolla aloitin varovaisesti lenkkeilyn. Lenkkeilyni on ihan vaan reipasta kävelyä. Kävin lenkillä tiistaina ja eilen. Molemmat kerrat menin saman reitin, lähinnä siitä syystä, että tiistain lenkin pituus ei ollut tallentunut puhelimeeni ja halusin tietää, miten pitkä lenkkini oli. Olin arvoinut matkaksi muutaman kilometrin ja olin ihan oikeassa. Matkaa tuli noin kolme kilometriä. Liikunnan ohella kuitenkin pointti on myös ulkoilmasta sekä maisemista nauttiminen.

IMAG0887.jpg

IMAG0890.jpg

IMAG0891.jpg

IMAG0892.jpg

IMAG0894.jpg

IMAG0895.jpg

IMAG0896.jpg

Kun lenkillä pääsee siihen moodiin, että veri on alkanut kiertää ja lihakset ovat lämmenneet ympärillä olevan huomaa paremmin. Hymy leviää huulille ympäristöä tarkkaillessa ja kenties ympäristöön liittyvien muistojen tupsallehdessa mieleen. Eilen hymyilin nuorehkolle pariskunnalle, joka oli vaunujuoksulenkillä. Se oli vain jotenkin niin leppoisan ja helpon näköistä ja pariskunta tuntui nauttivan kovasti. Toisen hymyn huulille nosti eräälle terassille aidan päälle nostettu ruukkunarsissi. Ah, kevät. Ehkä lempivuodenaikani... luonto ja ihmiset heräävät talviuniltaan, ulkona tuoksuu keväältä ja lämpö ei ole tukahduttavan kuumaa. Uusia mahdollisuuksia, uusi alku. 

Screenshot_2014-03-28-23-21-17.jpg

Aurinkoista viikonloppua! <3