Kuulostaako tutulta, soittaako kelloa? Tarkanmarkan blogissa oli tänään mielenkiintoinen kirjoitus henkilökohtaisista taloudellisista heikkouksista. Kun palkan pitäisi rittää pakollisiin menoihin ja huomaakin, että jonnekin ne rahat hävisivät, mutta eivät riittäneetkään niihin menoihin, joihin piti. Tällaisia menoja ovat tiedetysti vuokra, vastike, lainat, sähkö, ruoka jne.

images+(1).jpg

"Oli kyseinen tuote tai palvelu sitten mikä tahansa, se ylittää psykologisesti sen kynnyksen, jonka jälkeen tuntuu huomattavasti tärkeämmältä saada jotakin nyt kuin vasta huomenna. Kyseisen kynnyksen ylittämisen jälkeen järjellinen harkinta korvautuu välittömän mielihyvän tärkeyden korostamisella."

Valitettavan tutulta kuulostaa kyllä. Täytyy tunnustaa, että itsehillintäni on heikko mitä tulee kivoihin vaatteisiin ja ihaniin sisustusjuttuihin. Jaa ai miksikö tällaisessa anonyymissä blogissa avaudun näin vakavasta asiasta? Kyse on kuitenkin isosta jutusta, joillakin voi olla kyse jopa kokonaisen talouden murskaantumisesta mielihyvää etsiessä. Ei, en viittaa tässä nyt kehenkään tiettyyn ihmiseen tai blogiin. Pohdin asiaa ehkä kuitenkin enempi omalta kohdaltani. Ei, talouteni ei ole murskaantumassa mihinkään enkä ole ongelmissa. Haluan kuitenkin tulevaisuudessa välttää moisen mahdollisuudenkin, joten näitä on hyvä miettiä joskus.

images+(3).jpg

Tarkanmarkan blogissa mainittiin, että kaikki eivät välttämättä edes tiedosta henkilökohtaisia taloudellisia heikkouksiaan. Minä tiedostan ja tunnustan. Saan mielihyvää uusista vaatteista ja tavaroista. Olen yksinkertaisesti vain materialisti, liian mukavuudenhaluinen ja heikko. Ja se ei parane muulla kuin tiukan itsekurin pitämisellä, sekin on opittavissa oleva taito. Itsekuria olisi myös hyvä harjoittaa edes vähän HETI kun tuntee, että onkohan nyt tullut shoppailtua liikaa. Mitä nopeammin kukkaron nyörit saa suppuun ja "ostomanian" kuriin, sen varmimmin välttyy ongelmilta.

images+(2).jpg

Jos omat kulutustavat eivät ole aivan selvillä ja on epävarmuutta siitä, mihin raha palkkapäivänä häviää, yksi vaihtoehto voisi olla budjetin pitäminen. Sillähän näkee suhteellisen helposti, mihin rahat kuukausittain häviävät. Budjetin avulla voi sitten tarkastella rahan kulutusta ja tehdä mahdollisia muutoksia käyttötottumuksiin.

"Ongelma ei välttämättä olekaan siinä, ettei palkka riitä kuukauden menoihin, vaan siinä, että osa palkasta katoaa aina johonkin tiettyyn tai tiettyihin asioihin. Sellaisiin asioihin, jotka eivät suinkaan ole välttämättömiä, vaan joihin kuluttamisesta nyt on vain yksinkertaisesti tullut tapa."


Kuvat: Google kuvahaku, lainatut tekstit: Tarkanmarkan blogi