Naureskelin tuossa viime viikon loppupuolella, että onkohan vanhuus tulossa kylään, kun samana päivänä joutuu hakemaan apteekista närästyslääkkeitä ja optikkokin suosittelee monitehoja. 😀
Niin hupaisalta kuin tuo kuulostaakin, niin asia ei tietenkään todellisuudessa ole aivan niin hauska. Olen jo useamman viikon kokenut nälänkaltaisia kiputuntemuksia ylävatsalla ja ihmetellyt, että syönkö jotain väärin. Ongelma ilmeni aluksi lounasaikoina, mutta on siitä laajentunut koskemaan kaikkia ruokailuhetkiä. Viime viikon torstaihin asti tilannetta siedin, mutta sitten pienen googlailun jälkeen päädyin arvelemaan, että vatsassani on happo-ongelma ja hain apteekista paketin Rennietä.
Rennie auttoi hieman ja viikkoja pinkeän turvonnut vatsakin hieman laski. Tarpeeksi vaikutusta en kuitenkaan kokenut, joten lauantai-iltana otin sähköisesti yhteyttä terveyskeskukseen. Odotin yhteydenottoa vasta tänään maanantaina, mutta jo eilen (sunnuntaina!!!) aamulla ennen yhdeksää tuli viesti lääkäriltä ja paria tuntia myöhemmin oli alustava diagnoosi ja kädessä paketti Somacia.
Nyt syön neljän viikon kuuria lääkettä vatsan liikahappoisuuteen ja toivon, että alkaa kunnolla auttaa mahdollisimman pian. Olen nyt kahtena yönä herännyt järkyttävän korventavaan vatsakipuun. Siinä sitten olen yrittänyt puputtaa puoliunessa jotain ruokaa vatsanpohjan täytteeksi ja perään pari Rennietä. Joskus puolen tunnin kärvistelyn jälkeen uni on vihdoin tullut uudelleen. Päivisin on hieman helpompaa, mutta vähän väliä on pakko syödä jotain – oli nälkä tai ei. Nyt sitten otetaan hetken aikaa ihan iisisti ja vältetään mahdollisuuksien mukaan stressiä. Olen stressin suhteen vatsareagoija, joten saan äkkiä psyyken avulla tilanteen entistä vaikeammaksi.
Ja mitä monitehoihin tulee, niihin en taida ihan vielä siirtyä, mutta niitä suositeltiin minulle vähän näin ennakkoon – varsinkin kun toinen silmäni on plussaa ja toinen miinusta. 😉 Käytän laseja koneella ollessani ja televisiota katsellessani, ja usein saatan tehdä niitä samaan aikaan. Monitehoissa olisi se hyöty, että voisin vain nostaa tai laskea katseeni tarpeen mukaan ja lasien vahvuus olisi koko ajan oikea ilman, että tarvitsisi vaihtaa luku- ja kaukolasien välillä. Ulkona kun en laseja käytä, niin monitehoihin tottuminen ei ehkä olisi niin vaikeaa. Nyt ehkä toistaiseksi menen kuitenkin vielä kaksilla laseilla.
Onko kellään kokemusta vatsalaukkua korventavista hapoista (tai vaikka niistä monitehoista) ja jos, niin mikä siihen on auttanut? 🙂