Luetut kirjat – huhtikuu 2017

Nyt ollaan siinä vaiheessa huhtikuuta, että tähän kuukauteen mahtuvat luetut kirjat ovat plakkarissa. Seuraavan luettavana olevan kirjan takakansi sulkeutuu vasta ensi kuun puolella. Huhtikuun saldoksi tuli neljä kirjaa ja lisäksi kaksi äänikirjaa.

hevosten_laakso_jean_m_untinen_auel.jpg

mammutin_metsastajat_jean_m_untinen_auel

Kuun alkuosa kului Maan lapset -sarjan kakkos- ja kolmososien parissa. Jäin tähän Jean M. Untinen-Auelin kirjasarjaan kiinni kuin naulittu. Jokaisessa osassa on ollut omat hyvät juttunsa enkä ole ihan varma, mikä kirjoista on ollut paras tähän mennessä. Luolakarhun klaani oli ehkä kokonaisuudessaan hyvä, sillä se oli kokonaan ihan uutta juttua. Hevosten laakson parhaat puolet antoivat odottaa reilusti yli puolen välin ja Mammutin metsästäjissä tarina alkoi heti alusta asti kuljettaa mielenkiintoisesti mukanaan. Silti jokainen kirja on ihan kokonaan ollut oleellista tarinan osalta vaikka välillä onkin turhauttanut lukea sivutolkulla yksityiskohtaisia kuvauksia erilaisten työkalujen valmistuksesta. Niin vaan kuitenkin jokainen tähän mennessä lukemani kirjansarjan osa on ollut koukuttava. Ja on muuten herännyt myös kiinnostus aikojen alun asioihin ja historiaankin… ihan eri tavalla kuin koulussa historian tunneilla. Vahva suositus siis tälle kirjasarjalle. 🙂

kerro_minulle_jotain_hyvaa_jojo_moyes.jp

Voi Jojo Moyes, minkä teit! Tykkäsin aivan hurjasti Moyesin ensimmäisestä romaanista Ole niin kiltti, älä rakasta häntä, mutta tämä Kerro minulle jotain hyvää oli rakkautta ensimmäisistä kappaleista alkaen. Louisa Clarke ryhtyy onnettomuudessa halvaantuneen Willin avustajaksi eikä mikään oikeastaan ole sen jälkeen enää ennallaan. Itken harvoin, mutta tämä kirja ei säästänyt kyyneleiltä. Suosittelen lukemaan! 

oikeenlaista_kemiaa_lisa_jewell.jpg

Nappasin alkuvuodesta antikvariaatista pari Lisa Jewellin kirjaa, kun niitä minulle suositeltiin. Tämä Oikeenlaista kemiaa on aika perinteistä chicklitiä, ja vaikka halusinkin tietää yksityiskohtaisesti tarinan lopun ja siksi lukea sen kannesta kanteen, en ihan saanut sellaista syvää yhteyttä tähän kirjaan. Lukukokemus ei kuitenkaan ollut huono, ja aion lukea varmasti lisääkin Jewelliä. 

Perinteisten kirjojen lisäksi kuuntelin kaksi äänikirjaa. Kokeilin Storytel.fi:tä kuukauden ajan ja valikoin ensin jo lukulistallani olevan Marko Lönnqvistin kirjoittaman ja rikostoimittaja Jarkko Sipilän toimittaman Elämäni Gangsterina. Kirja kertoo Lönnqvistin elämästä aina lapsuudesta aikuisuuteen, elämästä moottoripyöräjengi MC Cannonballin jäsenenä sekä siitä, miten kaikki päättyi. Kirja oli mielenkiintoinen vaikka välillä (usein?) tulikin ällisteltyä ja pudisteltua päätään kirjassa oleville jutuille. Lönnqvist ei selkeästi ole mikään tyhmä jätkä, mutta kyllä vaan jäin miettimään, miksi kukaan haluaa elää elämäänsä noin. Mutta kukin tyylillään, kai. 🙂

Toiseksi äänikirjaksi valitsin Cheekin eli Jare Tiihosen elämänkerran JHT – Musta lammas, jonka on kirjoittanut Mikko Aaltonen. Kirja oli pitkä, kuuntelutunteja yli 15. Jaren elämässä lähdettiin myös liikkeelle aivan lapsuudesta, matkattiin aina vuoteen 2016 asti ja seurattiin hänen uransa etenemistä askel askeleelta. Kirjan kautta pääsi jonkin verran sisään myös siihen, millainen ajatusmaailma Jarella on, ja miten hän suhtautuu itseensä Jarena ja millainen on hänen Cheek-minä. Kirjassa oli myös välisoittoja eli kappaleita, joissa asioista kertoi joku muu; veli, äiti, ystävä, kollega yms. Täytyy sanoa, että aika kunnioitettava tekemisen meininki tällä Lahdesta lähteneellä ja Suomen räp-skenen kärkeen taistelleella nuorella miehellä on. 

Löytyikö näiden kirjojen joukosta tuttuja ja luettuja, mielenkiintoisia lukemattomia tai onko mielessäsi jokin kirja, joka minun ehdottomasti kannattaisi lukea? 🙂

Olohuoneen seinällä luonnon taideteos

Auringonlaskun lähestyessä ainakin näin keväällä auringon luomat varjot heittäytyvät olohuoneeni seinälle. Terassin viereisen vaahteran siluetti piirtyy upeaksi teokseksi oksien ja sälekaihtimien varjojen kanssa. Tämä hetki ei ole pitkä, joten aika nopea sai olla, että sai talletettua tilanteen kameran muistikortille. Viimeistä kokonaiskuvaa ottaessani alkoi jo varjot katoamaan iltaan.

olohuoneessa_auringon_varjot_whiteandfre

olohuoneessa_auringon_varjot_whiteandfre

olohuoneessa_auringon_varjot_whiteandfre

Juuri nyt, tällä hetkellä on alkamassa jälleen luonnon oma taidehetki. Jos vain aurinko jaksaisi hetken sinnitellä pilvien edessä…

Mukavaa keskiviikkoiltaa! 🙂

Närästyslääkkeitä ja monitehot

Naureskelin tuossa viime viikon loppupuolella, että onkohan vanhuus tulossa kylään, kun samana päivänä joutuu hakemaan apteekista närästyslääkkeitä ja optikkokin suosittelee monitehoja. 😀

narastyslaakkeita_ja_monitehot_whiteandf

Niin hupaisalta kuin tuo kuulostaakin, niin asia ei tietenkään todellisuudessa ole aivan niin hauska. Olen jo useamman viikon kokenut nälänkaltaisia kiputuntemuksia ylävatsalla ja ihmetellyt, että syönkö jotain väärin. Ongelma ilmeni aluksi lounasaikoina, mutta on siitä laajentunut koskemaan kaikkia ruokailuhetkiä. Viime viikon torstaihin asti tilannetta siedin, mutta sitten pienen googlailun jälkeen päädyin arvelemaan, että vatsassani on happo-ongelma ja hain apteekista paketin Rennietä. 

Rennie auttoi hieman ja viikkoja pinkeän turvonnut vatsakin hieman laski. Tarpeeksi vaikutusta en kuitenkaan kokenut, joten lauantai-iltana otin sähköisesti yhteyttä terveyskeskukseen. Odotin yhteydenottoa vasta tänään maanantaina, mutta jo eilen (sunnuntaina!!!) aamulla ennen yhdeksää tuli viesti lääkäriltä ja paria tuntia myöhemmin oli alustava diagnoosi ja kädessä paketti Somacia.

Nyt syön neljän viikon kuuria lääkettä vatsan liikahappoisuuteen ja toivon, että alkaa kunnolla auttaa mahdollisimman pian. Olen nyt kahtena yönä herännyt järkyttävän korventavaan vatsakipuun. Siinä sitten olen yrittänyt puputtaa puoliunessa jotain ruokaa vatsanpohjan täytteeksi ja perään pari Rennietä. Joskus puolen tunnin kärvistelyn jälkeen uni on vihdoin tullut uudelleen. Päivisin on hieman helpompaa, mutta vähän väliä on pakko syödä jotain – oli nälkä tai ei. Nyt sitten otetaan hetken aikaa ihan iisisti ja vältetään mahdollisuuksien mukaan stressiä. Olen stressin suhteen vatsareagoija, joten saan äkkiä psyyken avulla tilanteen entistä vaikeammaksi.

Ja mitä monitehoihin tulee, niihin en taida ihan vielä siirtyä, mutta niitä suositeltiin minulle vähän näin ennakkoon – varsinkin kun toinen silmäni on plussaa ja toinen miinusta. 😉 Käytän laseja koneella ollessani ja televisiota katsellessani, ja usein saatan tehdä niitä samaan aikaan. Monitehoissa olisi se hyöty, että voisin vain nostaa tai laskea katseeni tarpeen mukaan ja lasien vahvuus olisi koko ajan oikea ilman, että tarvitsisi vaihtaa luku- ja kaukolasien välillä. Ulkona kun en laseja käytä, niin monitehoihin tottuminen ei ehkä olisi niin vaikeaa. Nyt ehkä toistaiseksi menen kuitenkin vielä kaksilla laseilla.

Onko kellään kokemusta vatsalaukkua korventavista hapoista (tai vaikka niistä monitehoista) ja jos, niin mikä siihen on auttanut? 🙂

Verenpisaran kasvatusta

whiteandfresh_verenpisaran_taimi_kasvatu

whiteandfresh_verenpisaran_taimi_kasvatu

whiteandfresh_verenpisaran_taimi_kasvatu

Jos ei vuosien takaisia kultaköynnösten juurruttamisia lasketa, olen aiemmin kasvattanut taimesta aikuiseksi vain kirsikkatomaatteja. Kevätmessuilla ollessa törmäsin näihin pieniin verenpisaran taimiin ja sain jälleen innostuksen kasvattaa jotain itse. Niinpä ostin yhden taimen, Fuchsia Angien, joka on pystykasvuinen. Jotenkin se tuntui helpommalta kuin roikkuva amppeliversio.

Mitään kokemusta minulla ei verenpisaroista ole, mutta silloin kun olin lapsi, meillä semmoinen kuulema parvekkeella oli. Siihen tosin ilmestyi tuholaisia, jotka ovat yleisiä verenpisaroissa, ja se piti hävittää. Nyt sitten kauhulla odotan, ilmestyykö tähän minun verenpisaraani öttimönkiäisiä. Täytyy jo etukäteen tutkailla erilaisia tuholaisten hävityskeinoja. Olettaen tietenkin, että saan tuon taimesta tuosta kasvamaan. Jos kaikki menee hyvin, saan varmasti komean kasvin kesäksi terassilleni. 🙂

Mukavaa viikonloppua! 

Arjen iloja – puinen kahvimitta

Arjen ilot voivat olla isoja tai pieniä, kauniita tai käytännöllisiä tavaroita, tapahtumia tai vaikka ajatuksia ja havahtumisia. Juuri niitä asioita, jotka helpottavat arkea tai tuovat siihen edes pientä iloa silloin, kun on kiire tai taivas tarjoilee räntäsadetta. Mitä vain, mihin voi tarttua rakastuakseen arkeen ja nauttiakseen hetkestä. <3 Haluan tuoda näitä arjen iloja esille täällä blogin puolella enemmänkin, sillä mikä meitä kaikkia parhaiten yhdistäisi kuin juuri se nimenomainen arki… sitä me kaikki elämme tyylillä tahi toisella.

whiteandfresh_arjen_iloja_puinen_kahvimi

whiteandfresh_arjen_iloja_puinen_kahvimi

Olen jo jonkin aikaa pohtinut, että haluaisin uusia tylsän ja muovisen kahvimittani. Kahvia keitän päivittäin, joten kahvimittaan tulee tartuttua usein. Pieni ja käytännöllinen arjen tarvike, joka voisi tosiaan olla myös ilo silmälle. Niinpä katselin Kevätmessuilla ympärilleni sillä silmällä ja löysin vihdoin uuden kahvimitan. Materiaalina puu on houkutellut, mutta en ole löytänyt sopivaa. Tosi usein näkee nykyään kahvimittoja, joissa on magneetti tai pussinsulkija mukana. Sellaisia en tarvitse, sillä oma kahvimittani asustelee kahvipurkissa. Samoin on paljon puun ja teräksen yhdistelmää näkynyt. Nyt kuitenkin näin tämän puisen kahvimitan, jossa ei ollut mitään ylimääräistä. Vain pieni ja kaunis polttokaiverrettu sydän varressa. Osui ja upposi. 

whiteandfresh_arjen_iloja_puinen_kahvimi

whiteandfresh_arjen_iloja_puinen_kahvimi

Harmittamaan jäi ainoastaan se, etten tajunnut ottaa ylös näitä valmistavan ja myyneen yrityksen nimeä. Kotimainen tuote toki on, se on selvä. Jos joku tietää, kenen yrityksen nämä kahvimitat ovat tai jos itse sen jostain löydän niin tulen lisäämään tiedon tänne blogiin. Siihen asti, jos jotakuta nämä kahvimitat kiinnostavat, kannattaa pitää silmät auki toreilla, markkinoilla ja erilaisilla messuilla. Semmoisista paikoista tällaisia käsityönä valmistettuja kodin ja keittiön tuotteita yleensä löytää. 🙂

Kivaa keskiviikkoa!

Keltaiset tulppaanit

Ostin pääsiäiseksi kotiin kimpun keltaisia tulppaaneja. Nämä ovatkin vuoden ensimmäiset tulppaanini. Ostan nykyään harvoin leikkokukkia, sillä koen niistä olevan aivan liian lyhyen ajan iloa. Rakastan erilaisia kukkakimppuja ja ihastelenkin niitä usein kaupassa. En vain raaski ostaa. Sen sijaan kannan keväällä kotiini erilaisia viherkasveja. Leikkokukkakimppuja ostan sitten lähinnä joidenkin juhlapyhien aikaan, kuten halloweenin, itsenäisyyspäivän ja pääsiäisen aikaan. 

whiteandfresh_keltaiset_tulppaanit_6660.

whiteandfresh_keltaiset_tulppaanit_6659.

whiteandfresh_keltaiset_tulppaanit_6658.

whiteandfresh_keltaiset_tulppaanit_6657.

whiteandfresh_keltaiset_tulppaanit_6661.

Mutta ovathan nämä aika ihania, keltainen piristys sisustuksessa. <3 

Aurinkoista toista pääsiäispäivää! 🙂

Pitkänperjantain metsälenkki

Olen usein viime aikoina käynyt rantareitin sijasta lenkillä metsässä. Haluan imeä sisääni enemmän metsätunnelmaa, linnunlaulua ja mielenrauhaa. Olen hieman arastellut yksin menemistä, sillä kummasti sitä unohtaa tututkin alueet yli kymmenessä vuodessa eikä talvipakkasilla mahdollinen eksyminen houkuttele. Sovittiin onneksi kuitenkin ystävän kanssa, että kun ilmat tästä hieman lämpenevät, niin lähdemme yhdessä ihan kunnolla kahlaamaan näitä metsäteitä. Saan taas palautettua alueen mieleeni. Tänään rohkenin silti hieman aiempaa syvemmälle metsään ja sain siten vähän laajennettua lenkkireittiäni.

whiteandfresh_metsalenkki_6678.jpg

whiteandfresh_metsalenkki_6679.jpg

whiteandfresh_metsalenkki_6680.jpg

whiteandfresh_metsalenkki_6685.jpg

whiteandfresh_metsalenkki_6686.jpg

whiteandfresh_metsalenkki_6687.jpg

whiteandfresh_metsalenkki_6690.jpg

whiteandfresh_metsalenkki_6692.jpg

whiteandfresh_metsalenkki_6704.jpg

whiteandfresh_metsalenkki_6706.jpg

whiteandfresh_metsalenkki_6712.jpg

whiteandfresh_metsalenkki_6714.jpg

whiteandfresh_metsalenkki_6717.jpg

Metsärakkauteni taisi syventyä alun perin keväällä kaksi vuotta sitten, kun hieman samoilin Keskuspuistossa (sinne täytyy kyllä lähteä ajan kanssa uudelleen!). Siitä lähtien olen jotenkin kaivannut metsään yhä enemmän. Tänään olin jälleen hurmiossa uusista lenkkipoluista, linnunlaulusta, tikan työskentelystä männyn oksalla, pienistä silloista siellä täällä sekä puiden ja pensaiden oksiin ilmestyneistä aika suuristakin silmuista. Metsälenkin kruunasi kahvihetki aurinkoisen kahvilan terassilla meren rannalla. 

Sitruuna-juustokakkua

Meinaan Lidlistä. Herkkuhammastani alkoi kolottaa toden teolla, kun Heidi julkaisi Kinder-juustokakun ohjeen blogissaan joitain päiviä sitten. Osittain tosissani ja osittain leikilläni tiedustelin Heidiltä, josko hän leipoisi mulle pääsiäiseksi kakun, mutta hän ei kiireiltään ehtinyt. Voihan hitsin pimpula! Olen auttamaton juustokakku-fani ja koska itse en juurikaan jaksa ja osaa leipoa niin nappasin eilen Lidlistä pakaste-sitruunajuustokakun ja niin alkoi minun pääsiäiseni. 😀

whiteandfresh_sitruunajuustokakku_lidl_6

whiteandfresh_sitruunajuustokakku_lidl_6

whiteandfresh_sitruunajuustokakku_lidl_6

Vietän pääsiäisen aika pitkälti kuten kaikki muutkin pyhät – hyvässä seurassa itseni kanssa, tavallista arkiruokaa syöden, lempparisarjoja katsellen, kirjaa lukien ja varmaan tulee myös käytyä kerran tai pari lenkillä. Sääennusteet näyttävät hieman paremmilta kuin alun perin pääsiäiseksi povattiin. Joka tapauksessa pääsiäinen kuluu varsin iisisti. 

Aurinkoista ja mukavaa pääsiäistä kaikille! 🙂

Rakastu arkeen. Nauti hetkestä.

Tylsän harmaata arkea. Aikaisin ylös, aikaisin nukkumaan. Kiire koko päivän. Missä elämä?

whiteandfresh_rakastu_arkeen_nauti_hetke

whiteandfresh_rakastu_arkeen_nauti_hetke

whiteandfresh_rakastu_arkeen_nauti_hetke

whiteandfresh_rakastu_arkeen_nauti_hetke

Hei, se elämähän on siinä koko ajan. Arjessa. Pitää vain yrittää nähdä se kaikki, pienet hetket isompien lisäksi. Se ei aina ole helppoa, mutta esimerkiksi silloin, kun on jo käynyt pohjalla ja päässyt ylös, alkaa herkemmin huomaamaan ne pienet hetket. Hetket, jolloin onkin ihan kivaa ja hyvä olla. Kupillinen kuumaa inkiväärijuomaa, kaunis uusi viherkasvi kotona, koukuttava kirja. Siinä on jo kolme pientä, mutta ihanaa arjen asiaa ja hetkeä. Ja oivallus siitä, että tämähän riittää. <3

Aurinkoista keskiviikkoa!

Loppuneet kosmetiikkatuotteet: helmi- ja maaliskuu 2017

Helmikuussa loppui muistaakseni vain kaksi tuotetta, joten päätin yhdistää niiden kanssa vielä maaliskuun loppuneet kosmetiikat. Todennäköisesti näin on parempi toimia jatkossakin. Saatiin siis seitsemän tuotetta tähän postaukseen.

Sensai Silky Purifying Milky Soap (step 2) – Ah, Sensai! <3 Kyllä vaan on ihana ja ihollenikin sopiva tämä kasvojenpuhdistusaine. Käyttäisin ehdottomasti jatkossakin, jos kukkaron nyörit sen sallisivat. 

Method Rebecca Atwood Sunshine Blooms käsisaippua (saatu yhteistyön myötä) – Toimiva ja pesevä käsisaippua. Valitettavasti saman sarjan yleispuhdistussuihkeen tuoksu ei miellytä käytössä, mutta tässä käsisaippuassa (ja käsitiskiaineessa) tuoksu jostain syystä toimii eikä aiheuttanut nenän nyrpistystä. 🙂 Lue lisää Methodin Sunshine Blooms -tuoteperheestä postauksestani!

Sensai Mascara 38 °C Silk Performance – L u o t t o t u o t e – en vaihda! Suosittelen herkkäsilmäisille ainakin kokeilun verran. Omat superherkät silmät eivät oireile tästä ripsarista toisin kuin tosi monista muista. Lisäksi lähtee lämpimällä vedellä pois eikä tarvitse lotrata silmämeikinpoistoaineiden kanssa. 

whiteandfresh_loppuneet_kosmetiikkatuott

Batiste Original kuivashampoo – Batisten kuivashampoot toimivat ja tuoksuvat hyvälle. Tämä original on hyvä, samoin pari muuta. Olisikohan yksi ollut kirsikan tuoksuinen… 

John Masters Organics Spearmint & Meadowsweet shampoo – Tämän shampoon sain kaverilta ja otin sen uteliaisuudesta vastaan. Shampoon kerrotaan puhdistavan, tasapainottavan ja stimuloivan päänahkaa. Pakko sanoa, että tykkäsin tuotteesta ja käyttäisin jatkossakin, jos tätä käsiini saisin. Herkkä päänahkani ja ohuet hiukseni pitivät tästä ja voivat käytön aikana hyvin. Kannattaa kokeilla!

philosophy vanilla birthday cake shampoo, shower gel & bubble bath – Aivan ihana tuoksu ja paksu koostumus. On tosin sanottava, että koostumus oli ainakin suihkusaippuaksi jopa liian tuhti. Miinusta siis siitä. Lisäksi minulla oli ongelmia saada tuotetta korkin aukosta ulos ja monesti olisin halunnut viskoa koko korkin pois. Tiedä sitten, oliko minulla vaan viallinen korkki ja liian pieni reikä korkissa. 😉 Tuoksun ja pesevyyden puolesta kuitenkin hyvä tuote. En kokeillut tätä shampoona enkä kylpvaahtona vaan käytin pelkästään suihkusaippuana. En ehkä ostaisi jatkossa korkkiongelmien takia. Harmi, sillä kuten sanoin (toistoa, toistoa ;)) oli tuoksu ihana!

Rexona Motionsense Cotton dry roll-on antiperspirantti – Olen jo pitkään ollut tyytyväinen Rexonan Motionsense antiperspirantteihin ja päätinkin kokeilla uutta tuoksua eli Cottonia. Toimivuus kymppi ja tuoksukin oli ihan jees, voisin ostaa jatkossakin.

Löysitkö näiden tuotteiden joukosta tuttuja tai uusia mielenkiintoisia tuttavuuksia? Mukavaa alkanutta viikkoa! 🙂