Kesän korvilla lueskelin Marie Kondon Spark Joy -kirjan, joka on jatkoa Kondon ensimmäiselle KonMari – siivouksen elämänmullistava taika -kirjalle. Tätä uusinta ei ole vielä suomennettu, joten englanniksi mentiin. Teksti on kuitenkin helppolukuista, joten mitään superkielitaitoa tähän ei tarvita. Joitain sanoja toki piti sanakirjasta tarkastaa, mutta muutoin lukukokemus oli varsin sujuva.
Kuten edeltäjänsäkin tarjosin tämä Spark Joy roppakaupalla inspiraatiota. Kesken lukemisen olisi kovasti tehnyt mieli jo tarttua tuumasta toimeen ja käydä kaappien kimppuun, mutta maltoin kuitenkin lukea kirjan loppuun. Tämä kakkososa selvensi joitain mielessä pyöriviä asioita ja keskittyi hieman enemmän yksityiskohtiin kuin ensimmäinen kirja. Jos on ensimmäisestä kirjasta pitänyt ja pohtii, onko mitään hyötyä lukea toista, niin ehdottomasti!
Muutamia pointteja ja ajatuksia, joita minulla heräsi kirjasta lukemisen aikana:
KonMarissa ei ole kyse pois heittämisestä vaan itselleen iloa tuottavien tavaroiden ja asioiden säilyttämisestä.
Moni kuvittelee, että KonMari on hurjaa raivausta ja karsintaa, jonka jälkeen koti on minimalistinen, vähätavarainen ja valju. Ei, se on väärä käsitys. Joku voi tosin haluta minimalistisen lopputuloksen, mutta aivan yhtä hyvin koti voi pursuta tavaraa, jos ne ovat mieluisia tavaroita.
Tavaran ei tarvitse tuottaa iloa pelkällä ulkoisella olemuksellaan vaan se voi tuottaa iloa myös olemalla käytännöllinen ja tarpeellinen.
Kuinka moni kokee ilon pirskahduksia tiskiharjasta, teippiharjasta, siivousmopista tai toppahousuista? Ei ehkä kovin moni, mutta niiden kaltaiset tavarat ovat usein aika tarpeellisia. Ei ole tarkoitus heittää pois kaikkia iloa sellaisenaan tuottamattomia tavaroita, vaan on ajateltava asiaa kokonaisvaltaisesti. Esimerkiksi toppahousut eivät välttämättä tuota iloa sellaisenaan ja lojuvatkin kaapissa suurimman osan ajasta käyttämättöminä, mutta ai, miten ihanalta tuntuukaan sujauttaa ne päälle paukkupakkasten aikaan. Kyllä vaan se ilo sieltä siinä vaiheessa käytännöllisyyden roolissa ilmenee. 🙂
Suorita ensin karsintavaihe, mieti säilytyspaikat vasta sitten, kun olet päättänyt, mitä säilytät.
Tämä on itselleni ollut harmaita hiuksia aiheuttava osuus. Olen huono keksimään tavaroille hyviä paikkoja, johtuen vaativuudestani. Mikään paikka ei tunnu täydelliseltä ja jos täydellistä paikkaa ei tunnu löytyvän, niin tavarat jäävät herkästi seilaamaan ympäriinsä. Samasta syystä myös olen jättänyt joitain tavaralajeja karsimatta, sillä ”en mä voi karsia, kun en tiedä minne ne säilytettävät laittaisin”. Ei ei, Marie Kondo neuvoo ensin karsimaan kaiken iloa tuottamattoman pois ja miettimään sitten omat paikat jäljelle jääneille tavaroille. Huh helpotus, ei siis jää oma karsintaprojekti kesken ja tekemättä ainakaan nyt tästä syytä. 🙂
Ei ole syytä hätkähtää tilapäisestä kodin kaaoksesta. Jos kaikelle (karsinnan jälkeen) on kuitenkin oma paikka ja siivoamalla koti on taas siisti, niin ei hätää. Tällöin kaaos ei ole merkki taantumasta!
Joskus vain laiskottaa. On kiirettä töissä tai flunssa verottaa. Joskus on elämässä jotain, mikä imee kaiken energian eikä siivous jaksa innostaa. Koti ajautuu sotkuun ja kaaokseen, tavarat on levällään. ”Se siitä karsimisen, siivoamisen ja järjestelyn hienosta lopputuloksesta, ei tästä mitään tuu, kaikki oli ihan turhaa.” Vaan eipä ehkä ollutkaan? Tilapäinen sotku ja kaaos ei ole taantumista.
Jos on vaikea motivoida itsensä aloittamaan, kannattaa kokeilla ennen- ja jälkeen-kuvia.
Ota kuva pursuavasta siivouskomerosta, vaatekaapin hyllyistä tai keittiön tasosta. Kun olet karsinut, ota jälkeen-kuva ja nauti lopputuloksesta. Voit lähettää kuvan myös ystävällesi, sillä lähtötilanteen ja lopputuloksen jakaminen muille tuottaa lisää mielihyvää.
Marie Kondon Spark Joy -kirjan voit tilata edullisesti itsellesi täältä!
Postaus sisältää mainoslinkkejä