Kun ei huvita. Klikkaa itsensä blogiin, mutta ei vaan pysty. Ei jaksa vaikka tahtoisi jaksaa.
Tämä on sitä aikaa vuodesta, jolloin kevätmasennus iskee, jos on iskeäkseen. En tiedä, onko tämä sitä vai jotain muuta. Pienistä puroista syntyy iso joki, sanotaan. Stressi on samanlainen; kohtuudella se pitää kivasti vauhdissa, mutta kasvaessaan ja muuttuessaan negatiiviseksi se alkaa pala kerrallaan nakertamaan niin psyykeä kuin fysiikkaakin. Vyyhti kasvaa ja solmuja tulee herkästi.
Reilu viikko sitten itselleni silloin tällöin tyypilliset muljahtelut rinnassa olivat reilun vuorokauden läsnä lähes koko ajan. Lopulta sydän alkoi ”säikähdellä” eli tuntui samalta kuin silloin kun säikähtää jotain kovasti ja tuntuu kuin sydän hyppäisi kurkkuun. EKG näytti odotetusti hyvältä ja olinkin arvellut, että kyse on stressirajan ylittymisestä. Tokihan tuommoinen silti säikäyttää ja varsinkin, kun on vielä paniikkihäiriö taustalla.
Jännitystä viikkoon sain vielä silmien laserhoidosta, jossa kävin tiistaina. En ollut koskaan kokenut mitään sellaista ja pelkäsin tietysti kipua aika kovasti. Esilääkityksen ja hyvän puudutuksen johdosta selvisin kokemuksesta, mutta ei se silti mitään herkkua ollut! Nyt laseroitiin vain oikean silmän verkkokalvon ulkoreuna ja ensi kuussa on vasemman silmän ulkoreunan vuoro. Jossain vaiheessa sitten vielä molempien silmien sisäreunat.
Lisäksi silmälääkärin kattavista labrakokeista selvisi, että kolesteroliarvoni ovat aivan liian korkeat. Viime vuoden neljä viimeistä kuukautta meni kyllä niin alta riman kaikin puolin, että en ihmettele. Mittaus tehtiin tammikuun alussa ja samaan aikaan vaihdoin ruokavalion osalta suuntaa paljon parempaan, joten toivon ettei arvot ole enää aivan niin koholla. Hetkessähän tilanne ei korjaannu vaan siihen menee aikaa. Toivon kuitenkin, että lääkäri suostuu otattamaan kokeet tässä vaiheessa niin näen, onko suunta tarpeeksi oikea, kuten itse arvelen. Elämäntavat ovat ehdottomasti se syy, minkä uskon aiheuttaneen kohonneet arvot. Täytyy kuitenkin ottaa huomioon myös kuukausia kestäneet vatsaongelmat, joita parhaillaan ollaan tutkimassa. Imeytymishäiriötkin voivat kuulema vaikuttaa kolesteroliarvoihin. Tällaiset asiat on otettava vakavasti ja olen toki ryhtynyt jo toimenpiteisiin.
Liikkua pitää enemmän. Se on varsinkin nyt todella vaikeaa, kun jaksaminen on ihan nollassa, mutta yritän. Edes vähän, koska sekin on parempi kuin ei mitään.
Tänään kävin kaupassa heviosastolla motivoimassa itseäni ja sainkin kannettua kotiin aika hyvän saaliin. Ennen syksyn romahdusta söin todella hyvin vihanneksia, mutta nyt niiden lisääminen lautaselle tuntuu todella vaikealta. Ostin samalla Smoothie Makerin eli smoothieiden tekoon tarkoitetun blenderin. Kaikki blenderin käyttäjät varmasti tietävät, miten rasittavaa on, kun kannu pitää pestä erikseen käsin ja se on painava jajajaja… Nyt voin tuikata muovisen kannun astianpesukoneeseen juotuani smoothien. Eikä erillistä lasia tarvitse, kun kannu toimii mukina. Ja kannen ansiosta onnistuu myös ”on the go” 🙂
Koska myös lohen syöminen on jostain syystä unohtunut, niin otin sen pikimmiten takaisin ruokavalioon. Saa vähän vaihtelua ainaisen broilerin ja jauhelihan jälkeen.
Tässä siis kuulumisia ja todella terveyspainotteisia, koska stressin läsnäolo on alkanut vakavasti vaikuttamaan terveyteen ja se vaikuttaa jaksamiseen. Näkyy myös täällä blogin puolella, kun jaksaminen on nollassa. Nyt pääasiassa keskityn vain syömään mahdollisimman hyvin, liikkumaan minkä masennukseltani pystyn ja nukkumaan, nukkumaan ja nukkumaan. Pyrin jättämään taakseni väliaikaisesti tai lopullisesti mahdollisimman paljon ahdistusta/vaatimuksia aiheuttavia tekijöitä, jotta saan mahdollisimman pian pois tämän kokonaisvaltaisen epämukavuuden tunteen.
Pitäkää itsestänne huolta! <3
P.S. Ja hei, mittauttakaa kolesteroliarvonne, jos ette ole pitkään aikaan / koskaan mittauttaneet! 🙂