Huomenta! 🙂
Olen nyt vuoden asunut tässä uudessa kodissani. Tähän asti en ole kierrätysjuttuihin paljon huomiotani kiinnittänyt.
Roskakaapissani on hyvät mahdollisuudet kierrätykselle, roska-astioita on meinaan neljä kappaletta. Kierrätyksen hoitaminen on siis kiinni vain omasta viitseliäisyydestä. Niinpä päätin saattaa kotini kierrätyksen ajantasalle ja yllä oleva kuva on otettu tilanteesta ennen projektia. Kahdessa etummaisessa olen pitänyt ihan sekajätepusseja. Takana olevissa sangoissa on ollut ajan saatossa vähän mitä sattuu; tyhjiä pulloja, pesuaineita, roskapusseja sun muuta. Laatikoiden sivuilla on samoin kaikenlaista kuten korkkaamattomia pesu- ja puhdistusaineita, talouspaperia, tyhjiä pulloja yms.
Sitten vaan kaappia tyhjentämään ja kuuraamaan.
Ja tässä lopputulos. Takana vasemmalla on nyt paikka keräyskartongille. Sen vieressä on itse asiassa kuvasta poiketen lasinkeräykseen menevää tavaraa. Pesu- ja puhdistusaineille olen tässä suunnitellut muunlaista säilytyspaikkaa.
Eturivissä vasemmalla biojätteet ja oikealla sekajäte.
Näin yksinkertainen homma ja miten sen aikaansaamiseen menikin näin kauan… kuitenkin lajittelin biojätteet ja keräyskartongit vanhassakin kodissa. Roskakaapissa on nykyään myös edelleen talouspaperit, astianpesutabletit ja tyhjiä palautuspulloja.
Kierrättää voisi myös paljon intensiivisemminkin, mutta tällä tasolla toimitaan nyt täällä. Lisäksi kierrätän tietenkin myös lehdet, mainokset sun muut ja pahvit.
Kierrätetäänkö teillä?
***
Yöunet jäivät hieman vähäisiksi, sillä nukahdin varmaan jossain puoli yhden maissa yöllä, heräsin kesken unien puoli neljän aikaan (jyrisi muuten kivasti, saatiin vihdoin sitä ukkosta tänne eteläänkin! <3) ja sängystä ponkasin ylös hetki sitten. Vähän seitsemän jälkeen on lähtö sinne Silmätautien poliklinikalle verkkokalvopoliklinikalle. Tekevät vissiin mulle silmien verisuonten varjoainekuvauksen, aika jännittävää! 🙂
Onneksi on saattaja mukana, sillä sitä ei tiedä, miten näön käy tutkimusten johdosta. Helsingin Silmäsairaalasta tulin sokkona pois keväämmällä, sillä silmiin laitetut puudutetipat sumeuttivat (ja kipeyttivät) silmät tehokkaasti. Perinteiset pupillien laajennustipat eivät vaikuttaneet näköön sen kummemmin. Onneksi oli tuttu paikka ja metrolla pääsi kotiin, niin pystyi suunnistamaan. Meilahdesta joutuu tulemaan bussilla, niin on kivampi sitten tietää, mihin bussiin nousee 🙂
Palaillaan myöhemmin kommenttien parissa!
Kivaa tiistaita kaikille!