Eilen kerroin sunnuntaina jumiutuneesta parvekkeeni ovesta. Nyt onneksi ovi pelaa jälleen ja parveke on käytössä. Alun perin oli ajatuksena pyrkiä parvekkeelle pihan kautta kuukulkijalla nousten, mutta jokin (en muista mikä) sen esti. Päädyttiin lopulta helpompaan ja ikkunan kautta sitten. Oli aavistuksen huvittavaa, kun kolme äijää olivat yhden parvekkeen oven kimpussa. 😉
Minä tietysti heti säntäsin ikkunasta parvekkeelle kukkia kastelemaan, sillä janoiset reppanat olivat aika säälittävän näköisiä.
Ainoastaan pelargonia näytti jokseenkin elossa olevalta, mutta kuten viime kesänä huomasin, se on todellakin kiitollinen ja sitkeä kukka.
Ovea yritettiin avata ruuvarilla ja vasaralla moneen otteeseen, mutta ovi pysyi sitkeästi kiinni.
Lopulta ovi saatiin auki, kun kaivettiin rälläkkä esille. 😀 Kipinät lentelivät ja lopulta ylin telki saatiin rikki ja ovi aukesi. Haettiin oveen uusi pitkäsalpa ja tadaa, jo toimii.
Lisäksi öljyttiin tuo ovijarru, joka on tähän mennessä rahissut niin paljon, että parhaimmillaan ei ovea aukaistessa ole omia ajatuksia kuullut. Nyt on niin hiljainen ovi, että tekisi mieli vain availla ja sulkea ovea. 😀
Toistaiseksi ovi siis pelittää. Oven kahva (tai no, kahvojahan ei ole edes olemassa, hih) on aika jäykkä, mutta toimii. En kuitenkaan uskalla parvekkeelle mennessä laittaa ovea kiinni, sen verran traumoja taisin saada. Vielä joutuu oven karmipellin korjaamaan, tai pahimmassa tapauksessa vaihtamaan koko oven, mutta sen näkee sitten. Kaikki aikanaan. Pääasia, että parveke on käytössä.
Iso kiitos kaikille asiaan liittyville henkilöille. <3
P.S. Kukat elpyivät ja voivat hyvin. 🙂