Pääsin eilen ystävän avustuksella käymään pienellä retkellä. Käytän sanaa ”pääsin”, sillä viimeiset kaksi viikkoa olen ollut aika liikuntakyvytön. Iskias palasi kuvioihin, valitettavasti vain yhdeksän kuukautta leikkauksen jälkeen. Oireet ovat identtiset leikkausta edeltävään aikaan, mikä tarkoittaa sitä, että en pysty juurikaan seisomaan tai kävelemään ilman puukkomaista kipua pakarassa ja jalassa.
Mutta siihen retkeen. Ajeltiin Helsingin ja Sipoon vanhoille rajamaille ja kiipesimme korkealle kalliolle, josta näkymät olivat hienot ja jossa luonto oli kaunista.
Maisemat olivat tosiaan kauniita ja ihastuin noihin kelopuihin jostain syystä aivan täysin. Luontoa raadollisessa, mutta yksinkertaisessa muodossa. Ja kuten yllä olevasta kuvasta näkyy, mukaan tarttui hieman tuliaisiakin. 😉
Nyt on mieli kevyempi ja energisempi, kun pääsi hieman ulkoilemaan ja kahvittelemaan ystävän luokse luontoilun jälkeen. Nyt jaksaa taas hieman ikävämpiäkin velvollisuuksia hoitaa, kuten käynti Töölön päivystyksessä selän takia. Tämä postaus onkin ajoitettu ja toivottavasti istunkin tällä hetkellä päivystyksessä odottamassa jonkinlaista konsultaatiota tilanteeseeni.
Oikein mukavaa keskiviikkoa kaikille teille murusille! <3 🙂