Olen aiemmin jo kertonut, että ennen vuosi sitten kevättä (2011) en sisustanut. Luulin tekeväni itselleni kotia, luulin asuvani kotona. Omanlaisessa ja turvallisessa kodissani. Muutaman vuoden aikana elämässäni on tapahtunut paljon, pääosin niin sanotusti ikäviä asioita. Olen joutunut arvottamaan asioita elämässäni uudelleen ja etsimään ratkaisuja ja vastauksia.
Vuosi sitten keväällä kävin pitkästä aikaa ystäväni luona kylässä. Jotenkin päädyin ihastelemaan heidän kotiaan, hän intoutui kertomaan sisustuksesta ja näyttipä vielä muutamia sisustusblogejakin, joita oli jo tovin lueskellut. Siitä alkoi minun ajanvietto blogimaailmassa. Luin blogeja, vierailin säännöllisesti ystäväni luona ja ennen kuin huomasinkaan, halusin uudenlaisen ja raikkaamman kodin. Oma elämäni oli ollut kaaoksessa jo pitkään ja samoin kotini. Sotkua, tavararöykkiöitä, paperipinoja ja katastrofaalisia kaapin sisältöjä. Unohtamatta kulahtaneita eri paria olevia huonekaluja. Siitä alkoi minun projektini, todella hitaasti mutta varmasti. Vähän tarvitsin apuakin, rompetta oli kertynyt niin paljon, etten saanut oikein kunnolla kiinni mistään. Nyt näytän teille miltä ennen tätä projektia näytti kotonani ja ihan oikeasti pääni sisällä myös.
Kaipasin todella palavasti muutosta elämääni ja aloitin kodistani.
Nämä kuvat eivät kerro kuitenkaan sitä, miltä ihan loppuvaiheessa vanhassa kodissani näytti, mutta ilmaisevat eteenpäin liikutun matkan ja saavutuksen.
Kunnollisia ennen-kuvia en ollut makuuhuoneesta ottanut, mutta ripaus vanhaa näkyy tuossa ennen-kuvassa. Sänky on paljaana ja ikkunoissa roikkuvat vanhat tummanruskeat verhot.
Nyt olen tämän eheytymisprojektin myötä päättänyt yrittää toteuttaa yllä olevan kuvan sanomaa. Edessä on edelleen äärimmäisen pitkä ja kivinen tie, mutta pyrkimys on kova. Olen aloittanut niin sanotusti pinnallisista asioista helpommasta päästä eli kotini sisustamisesta, painonpudotuksesta, (pukeutumis)tyylini muutoksesta ja tekemällä edes jotain, mistä nautin eli tämän blogin kirjoittamisesta. Tästä useammasta palasta koostuvasta projektista on tullut minulle eräänlainen henkireikä.
Muuttaminen tähän uuteen kotiini oli iso, mutta tärkeä asia. Nyt jatkan ”uutena minuna” uuden kotini laittamista. Hitaasti, mutta varmasti nytkin. Toivottavasti onnistun valitsemaan elämässäni uusista poluista ne oikeat ja voin todellakin tehdä enemmän sitä, mistä tykkään ja mitä rakastan.
Kiitos, että olette olleet mukana toteuttamassa yhtä elämäni tärkeimmistä asioista. <3
Tekstikuvat lainattu